vuodatusta

Noniin, tänään sattui sitten ensimmäinen katastrooffi. Yksi näytöistä hajosi.. Noh, minä sitten hirmu kiireellä marssin Giganttiin, ajatuksena että sieltä saa kumminkin halvimman mahdollisen näytön. Liikkeen ovessa olikin lappu että liike on suljettu muuton vuoksi... huoooh. Sitten pika pikaa miettimään mikä olisi seuraava vaihtoehto. Marssimme kauppakeskusken Mustaan pörssiin ja voi sitä riemu juhlaa yksi kelpaavista näytöistä oli super tarjouksessa 109 €. Juhuu, olin henkisesti valmistautunut 200 € ylimääräiseen menoon. Nappasimme poitsun kanssa näytön kainaloon iloisin mielin.

Tein taas tänään ruokalistan ensi viikolle ja ostoslistan sen mukaan, nyt yritin olla tarkempi, ettei ihan hirveästi asioita unohtuisi. Kaupassa sain sitte melkein taistella mummojen kanssa alennus banaaneista, oli niin hirveän halvalla, että niitä oli pakko saada. Sama oli ilmeisesti monella muullakin mielessä. Ja banaani nyt ei muutenkaan ole mikään ihmeen hieno tuote, mutta kun sitä sai niin halvalla. Ja kotona vasta ajattelin tarkemmin, kun katsoin rouvien nenän edestä haalimia banaaneita. Niitä oli 9 kappaletta. Se tarkoittaa kolmea banaania jokaiselle pojalle... Ei olisi tarkemmin ajatellen kannattanu nähdä vaivaa edes niistä tappelemiseen. Mutta tulipa todettua että paikalliset rouvat ovat aika petoja alennuslaarilla.

Ruokakaupassa rahaa meni 94€ ja onneksi olin saanut plussa setelin, joten kaupan täti armahti hinnasta 5 €. Porevitamiinit alkaa olla vähissä, joten piipahdin apteekissa. Minun on ilmeisesti siirryttävä halppis vitamiineihinkin. Ruokakaupan vitamiini poreet maksavat 3 euroa, kun taas apteekin poreet melkein 7 ja jos haluaa buustatun version hinta pomppaa melkein 15 euroon. Kalaöljykapselitkin ovat loppu, mutta niitä en kehdannut apteekista ostaa kun samat kapselit maksavat ruokakaupassa 4 euroa vähemmän, jos vaikka huomenna pyörähtäisi sitten niitä kapseleita hakemassa. Kalaöljyä pidän tärkeänä, kun en oikein kalaa syö. Tonnikalaa kun kuulemma ei lasketa, siis purkkitonnikalaa, eikä kalapuikkokalaa.

Huomenna pitäisi maksaa taas laskuja, juhlapäivä siis. Palkkapäiväänkin on vielä kymmenen päivää. Rahan käyttö kirveltää jokapäivä vaan enemmän ja enemmän. Tuntuu pahalta kuluttaa rahaa. Ja mitään ei tietenkään saa ilmaiseksi. Paitsi puolukka näyttää kypsyvän metsässä.... Tämänhän tarkoittaa sitä että seuraavan kuukauden aikana meillä syödään paljon puolukkavispipuuroa... niin ja sieniäkin voisi mennä etsimään, kaikki on aina kotiinpäin :)